Jälleen kerran aihe, josta olen halunnut kirjoittaa jo pitkään. Traumoista ja kriiseistä on kirjoitettu lukuisia kirjoja, joten tässä lyhyessä tekstissä en edes yritä kattaa kaikkea näistä teemoista. Teksti on rakennettu niin, että kysymykset, joihin vastaan, on esitetty minulle jossakin vaiheessa työuraani tai olen käynyt aiheista keskustelua töissä tai vapaa-ajalla. Kysymykset ovat siis aitoja mutta olen muokannut ne niin, ettei kysyjää tai keskustelukumppania tunnista.
Mikä on trauma?
Vastaus: Trauma sanana tarkoittaa vauriota eli tässä tekstissä puhumme psyykkisistä vaurioista, mielen rikkoutumisesta. Trauman ilmeneminen on kuitenkin moninaista ja se voi koskettaa useaa tai kaikkia elämän osa-alueita mielestä ja tunne-elämästä sosiaalisiin suhteisiin, arjessa ja työssä toimimiseen ja muuhun fyysiseen toimintakykyyn.
Trauma syntyy lyhyesti kuvattuna silloin, kun ihminen kohtaa jotakin henkeä ja/ tai terveyttä uhkaavaa. Uhka voi olla todellinen tai kuviteltu. Trauma voi syntyä yksittäisestä tapahtumasta, esimerkiksi luonnonkatastrofin keskelle joutumisesta tai useista, toistuvista tapahtumista. Tällaisia voivat olla jatkuva turvattomuus ja huolenpidosta vaille jääminen, vähemmistöstressi ja niin edelleen.
Mikä on kriisi?
Vastaus: Kriisit kuuluvat elämään, ja joskus jopa hyvätkin muutokset voivat aiheuttaa kriisin. Tyypillisesti kriisit jaetaan elämänkriiseihin ja traumaattisiin kriiseihin. Elämänkriisi voi olla vaikkapa lapsen syntymä, joka voi aiheuttaa kriisin vaikka lapsi olisi toivottu ja elämäntilanteen muutos odotettu. Traumaattisessa kriisissä jokin epänormaali, tavanomaisesta poikkeava tapahtuma ylittää oman sietokyvyn ja ihmisen perusturvallisuuden tunne järkkyy.
No eikös kaikki ole sitten vähän traumatisoituneita?
Vastaus: Ei. Monilla on vaikeita tapahtumia ja aikoja takanaan eri elämänvaiheista, mutta trauman syntyminen on monimutkainen tapahtuma ja sen syntyyn vaikuttavat monet tekijät. Meillä kaikilla on erilainen mielen sietokyky (resilienssi) kohdata vaikeat ja jopa henkeä uhkaavat tilanteet, turvaverkostomme ovat erilaiset ja meillä on erilaiset resurssit hakea (ajoissa) apua. Kaikki eivät siis traumatisoidu, ja mielestäni se, että puhumme traumatisoitumisesta välillä melko löyhästi, esimerkiksi hyvin arkisissa yhteyksissä, vähättelee traumatisoituneiden tilannetta.
Hoidatko osteopaattina traumoja?
Vastaus: En, mutta vastaanotollani käy paljon traumatisoituneita ihmisiä. Tässä ei ole kyse pelkästään sanakikkailusta, vaan siitä, että traumoista toipuminen vaatii usein moniammatillista tiimityötä eri tahojen kanssa sekä asiakkaan omaa motivaatiota. Osteopaattina minulla ei siis ole olemassa "traumojenhoitotekniikkaa".
Voinko tulla akuutissa kriisissä vastaanotolle?
Vastaus: Voit. On kuitenkin hyvä kertoa minulle, että akuutti kriisi on päällä jotta osaan ottaa sen huomioon.
Onko minun pakko kertoa sinulle trauma- ja mielenterveystaustani?
Vastaus: Vähän edelliseen kysymykseen jatkoa: ei ole pakko kertoa, mutta usein minun on hyödyllistä tietää niin akuuteista kuin vanhoistakin tapahtumista ja sairauksista. Mielenterveys on osa kokonaisterveyttä, ja kuten monet muutkin mielenterveyden haasteet myös traumat voivat näkyä fyysisinä oireina, kuten kipuina. Jotta kuntoutuminen on mahdollista on mielestäni tärkeää ymmärtää taustalla olevia syitä. Hoitotilanteen turvallisuuden kannalta on usein myös tärkeää tietää elämäntilanteeseen ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä laajasti.
Osteopaatti on tuki- ja liikuntaelimistön toiminnan ammattilainen. Puhumallako parannat kipuni ja särkyni pois?
Vastaus: En. Pyrin olemaan tarkka käyttämistäni sanoista ja ilmaisuista, ja ensimmäisenä tartun parantamiseen aina, kun joku minulta siitä kysyy. Osteopaattina en paranna ketään. Osteopatian periaatteisiin kuuluu ajatus siitä, että ihmisessä on kyky itsesäätelyyn ja itseparantamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että erilaisin menetelmin tuen niin kehoa kuin mieltä itsesäätelyssä ja tasapainoisemman olon hakemisessa.
Minulla on mielenterveystyön koulutus osteopaatin koulutuksen lisäksi. Lisäksi olen kouluttautunut ja jatkokouluttaudun jatkuvasti, ja olen perehtynyt paljon mielenterveyteen, traumoihin ja kriiseihin. Työotteeni voisi sanoa olevan traumatietoinen, ja koen, että mitä enemmän aiheeseen sukeltaa sitä enemmän ymmärtää, kuinka monisyisistä ilmiöistä on kyse. Tähän työotteeseen kuuluu vahvasti myös se, että tiedostan ammattilaisena omat rajani ja ohjaan sinut asiakkaana eteenpäin sopivien ammattilaisten ja avun piiriin.
Terveydenhuollon ammattilaiset pelkäävät traumatisoitunutta. Minulla on niin paljon huonoja kokemuksia tästä, miksi minä luottaisin sinuun?
Vastaus: On harvinaisen totta, että terveydenhuollossa saatetaan pelätä traumatisoitunutta. Kukaan meistä ei ole vapaa oletuksista, peloista ja ennakkoluuloista, ei edes ammattilaiset.
En voi vaatia ketään vastaanotolleni tulevaa luottamaan minuun automaattisesti. Luottamus pitää ansaita, varsinkin jos sen on menettänyt terveydenhuollossa asioidessa (puhumattakaan mikäli traumojen aiheuttajana on ollut terveydenhuolto).
Asioita saa ottaa puheeksi myös myöhemmin, kaikkea ei tarvitse puhua läpi ensimmäisellä käynnillä. Voit antaa itsellesi aikaa, tutustua minun tapaani tehdä töitä ja katsoa rauhassa josko luottamus syntyy.
Mistä apua traumoihin ja kriiseihin?
Vastaus: Mikäli haluat voimme vastaanotolla etsiä yhdessä oikean ammattilaisen sinulle. Autan mielelläni sinua alkuun kun mietit kehen olla yhteydessä (esimerkiksi oma terveysasema, työterveys ja niin edelleen).
Netissä tietoa ja tukea tarjoaa mm. Mielenterveystalo https://www.mielenterveystalo.fi/fi/kriisi-trauma
Turussa toimii Mieli kriisikeskus, et tarvitse lähetettä https://www.mielenterveysseurat.fi/turku/
Mistä voin lukea lisää tietoa traumojen määritelmistä ja traumojen synnystä?
Vastaus: Kuten mainitsin aiemmin aiheesta on kirjoitettu lukuisia kirjoja, suosittelenkin ensimmäisenä suuntaamaan omaan kirjastoon. Netti on täynnä tietoa, myös huonoa ja epämääräistä, kannattaa siis pitää kriitiinen katse lukiessa mukana.
Lääketieteellistä näkökulmaa löytyy muun muassa Terveyskirjastosta, esimerkiksi artikkeli traumaperäisestä stressihäiriöstä https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00526/traumaperainen-stressihairio
Aiemmin mainitun Mielenterveystalon lisäksi tietoa löytyy muun muassa Mielenterveyden keskusliiton sivulta https://www.mtkl.fi/mika-askarruttaa/yleisia-mielenterveyden-hairioita/psyykkiset-traumat/ ja MIELI Suomen mielenterveys ry:n sivuilta, esimerkiksi https://mieli.fi/vaikea-elamantilanne/
Lista ei ole kattava vaan pintaraapaisu. Jos sinä tai läheisesi tarvitsette akuutisti apua traumaan tai kriisiin liittyen suosittelen olemaan yhteydessä omaan terveydenhuoltotahoon tai lähimpään kriisikeskukseen.
Comments